Pariisi, Ranska 2017

Äiti oli syntymästäni asti haaveillut, että voisi viedä minut Pariisiin, jossa hän ja isä kävivät häämatkallaan yli kymmenen vuotta sitten. Äidillä oli paljon hyviä muistoja kaupungista ja hän näytti minulle valokuvia matkalta. Tiesin siis jo lentokoneeseen noustessani, että näkisin kohta Eiffeltornin ja Riemukaaren. Odotin myös kovasti Disneylandiin pääsyä ja muita leikkipuistoja. Äiti odotti puolestaan fiilistelyä ja valokuvausta eri puolilla kaupunkia. Lisäksi hän halusi viedä minut moniin museoihin. Tästä syystä hän päätti ottaa rattaat mukaan matkalle.

Äidillä oli matkaa suunnitellessaan aika tiukka budjetti. Hän havaitsi, että Norwegianin lennot olivat edullisemmat touko-kesäkuussa kuin heinä-elokuussa. Lähdimme matkalle siis toukokuun viimeisellä viikolla, jolloin Keski-Euroopassa ei ollut vielä lomakausi alkanut. Tällöin lennot maksoivat aikuiselta ja lapselta 260 € yhteensä. Lisäksi hän valitsi hotellin vähän ydinkeskustan ulkopuolelta, Antonyn kaupunginosasta. Hotelli Maison de l'Abbaye oli aikaisemmin toiminut luostarina. Hän sai kahden hengen huoneen jaetulla kylpyhuoneella hintaan 50 € /yö ja varasi sen viideksi yöksi. Äiti katsoi myös, mitä airbnb:llä oli tarjottavanaan, mutta tuohon hintaan hän ei löytänyt mitään yhtä houkuttelevaa. Antonyn kaupunginosa vaikutti asiakasarvioiden perusteella rauhalliselta, kulkuyhteydet Pariisin keskustaan olivat hyvät (RER B-linja kulki aivan hotellin läheltä) ja lähialueella oli useita ravintoloita ja kahviloita.

Orlyval

Antonyssa

Lentokentältä äiti osti meille viiden päivän Paris Visite -liput, jotka oikeuttivat kulkemaan viidellä vyöhykkeellä metrolla, bussilla ja Orlyval-junalla. Lisäksi hän sai alennusta Seinen risteilyn lipuista ja osti ne. Paris Visite -liput ovat kätevät, koska sitten ei tarvitse olla ostamassa jokaista yksittäistä matkaa varten lippuja automaatista. Lentokentältä oli suora junayhteys Antonyn asemalle Orlyval-junalla, mistä voi vaihtaa Pariisin keskustaan menevään junaan. Se maksaa normaalisti 9 euroa aikuiselta.

Saavuimme hotellille illalla kahdeksan aikaan. Silloin vastaanotossa oli vielä henkilökuntaa paikalla, mutta tavallisesti vastaanotto suljettiin seitsemältä. Asukkailla oli ovikoodi, jolla he pääsivät sisään. Meille ei kuitenkaan annettu ovikoodia tai Wifi-salasanaa ennen kuin ymmärsimme niitä itse pyytää. Suurin osa henkilökunnasta puhui englantia, mutta eivät kaikki. Onneksi äiti osasi riittävästi ranskaa! Meidät ohattiin ystävällisesti huoneellemme, joka oli kyllä hyvin pelkistetty, mutta täysin riittävä meidän tarpeisiimme. Vessa ja suihku olivat jaetut ja sijaitsivat samalla käytävällä. Hotelli oli mielestämme todella kaunis!

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta

Lähdimme kuitenkin vielä samana iltana junalla Pariisin keskustaan. Jäimme pois Notre Damen kohdalla ja kävelimme Saint Michelin -alueella, joka oli iltavalaistuksessa todella tunnelmallinen. Alueella oli myös paljon eri katutaiteilijoita esiintymässä ja paljon turisteja liikenteessä. Näimme tulitaiteilijoita Notre Damen edessä, mikä oli elämys.

Museot, Seinen risteily ja Riemukaari

Ensimmäisenä päivänä lähdimme liikkeelle Musée d'Orsaysta, joka on tehty vanhalle rautatieasemalle. Jo pelkästään arkkitehtuurin vuoksi museo on käymisen arvoinen paikka. Museossa on lisäksi paljon tunnettuja teoksia mm. van Goghilta, Monetilta ja Manetilta. Seinen toisella puolella on Musée de l'Orangerie, jonne voi ostaa yhdistelmälipun. Sinne vetävät erityisesti Monetin Lumpeet, joita on esillä kahdessa pyöreässä huoneessa. Meidän mielestä museoissa oli mukava viivähtää myös ilmastoinnin vuoksi, sillä ulkona oli +35 astetta. Pariisissa oli poikkeuksellinen toukokuinen helleaalto koko matkamme ajan.

Musée d'Orsay

Musée d'Orsay

Musée d'Orsay

Musée d'Orsay

Musée d'Orsay

Musée de l'Orangerie

Seinen risteilyt lähtevät esimerkiksi Eiffeltornin juurelta, missä oli minulle myös karuselli. Risteilyjä järjestävät useat eri firmat. Meidän risteilyllä audioguidet eivät toimineet, mutta opastus saatiin mikrofonin välityksellä. Tunnin risteilyllä näki uudesta näkökulmasta monia Pariisin päänähtävyyksiä ja kaunista Seinen rantaa.

Sitten kävelimme Avenue Des Champs-Élysées -katua Riemukaarelle asti. Siellä saimme illan viimeisen lipun ylätasanteelle kiipeämistä varten. Lippujen myynti lopetetaan kello yhdeksän. Se näkymä kannatti todellakin nähdä auringonlaskun aikaan! Sinne vei 200 porrasta, jotka jaksoin reippaana tyttönä kuitenkin hyvin nousta ja laskeutua. Tuohon aikaan paljon turisteja kerääntyi Riemukaarelle kuvaamaan nähtävyyttä ja auringonlaskua.

Luxembourgin puisto ja Panthéon

Toisena päivänä suuntasimme Luxembourgin puistoon, jonka äiti halusi nähdä rakastuttuaan Edelfeltin maalaukseen puistosta. Siellä oli myös parhain leikkipaikka lapsille. Leikkipaikka maksoi sisään muutaman euron, mutta siellä oli paljon leikkitelineitä niin pienille lapsille kuin minunkin kokoisille eskari-ikäisille. Siellä pääsi myös varjoon helteestä! Luxembourgin taidemuseossa kävimme viimeisenä päivänä. Siellä oli pieni Pissarron näyttely tällä hetkellä.

Luxembourgin puistosta on vain pieni kävelymatka Panthéonille. Sen kryptaan on haudattu monia kuuluisia ranskalaisia, kuten Voltaire ja Victor Hugo. Kannattaa kuitenkin maksaa 2 euroa lisää ja liittyä panoramakierrokselle Panthéonin näköalatasanteelle, josta saa 360 asteen näkymän Pariisin kattojen ylle. Taas joutuu nousemaan noin 200 porrasta, joten liikuntarajoitteisille tai kovin korkeanpaikankammoisille kierros ei sovi.

Siirryimme sitten metrolla Bastillen aukiolle, jossa on sunnuntaisin markkinat. Ne olivat kuitenkin juuri loppuneet, sillä kello oli jo kolme iltapäivällä. Myyjät jakoivat siksi ruokaa myös ilmaiseksi kaikille haluaville. Saimme mansikoita mukaan ja lähdimme Place des Vosges -aukiolle, jonne äiti halusi valokuvaamaan. Minä pidin paikasta kuitenkin myös kovasti, koska siellä lapset uivat kahdessa suuressa suihkulähteessä. Muut vain nauttivat varjossa lepäilystä tai auringonotosta.

Illalla pysähdyimme kotimatkalla vielä Trocaderon puistossa, jonne Eiffeltorni näkyy erityisen hyvin. Puolen tunnin välein torni välkkyy viiden minuutin ajan. Tämän valoshown nähtyään ihmiset taputtivat.

Disneyland

Kolmantena päivänä lähdimme Disneylandiin, jonne pääsimme vaihtamalla RER B junasta RER A-junaan Les Hallesin asemalla. RER A -junan päätepysäkki on Disneylandin porteilla. Lippujonot eivät olleet pahat puiston juuri auetessa. Lippujen hinnat vain olivat paljon kalliimmat kuin netin hinnat olivat antaneet ymmärtää (79 €/aikuinen + 71 €/lapsi) , joten äidillä oli pieni järkytys, mutta menimme kuitenkin sisään. Kannattaa siis ehdottomasti hankkia liput etukäteen, jos on varma minä päivänä puistoon lähtee.

Puisto oli todella iso. Se koostui monesta eri alueesta, joista me keskityimme pienten lasten laitteita sisältävään Fantasylandiin ja vapaampaa seikkailua sisältävään Adventurelandiin, joista molemmat olivat suunnilleen Linnanmäen huvipuiston kokoisia. Hyvä puoli oli se, että puisto oli todella kaunis ja sisälsi paljon mielenkiintoista nähtävää (kuten prinssessa Ruususen linna ja rautatie), vanhan amerikan tunnelmaa (Main street U.S.A.) ja laadukkaita esityksiä. Alkuillasta oli tarjolla iso paraati, jossa kaikki Disneyn hahmot saattoi nähdä uudestaan ja puiston sulkeutuessa olisi ollut ilotulitus, mutta me lähdimme sitä ennen jo hotellia kohden väsymyksen käytyä ylivoimaiseksi. Koko päiväksi klo 9-23 olisi varmasti ollut kuitenkin tekemistä.

Erittäin huono puoli oli se, että Fantasyland oli myös monien muiden turistien suosiossa ja siksi juuri sen alueen laitteisiin oli aivan järkyttävät jonot, noin 20-45 minuttia per laite. Löysimme vain yhden junan, johon oli kohtuullinen 5 minuutin jonotus. Emme siis käyneet kovin monissa laitteissa. Onneksi esimerkiksi prinsessan linnaan ja Adventurelandin huvituksiin saattoi vain kävellä sisään ilman jonotusta. Ruoka ei kuitenkaan ollut mahdottoman kallista, kuten äiti oli pelännyt, vaan saman hintaista kuin muuallakin Pariisissa. Hyvä salaatti tai muu pääruoka oli mahdollista saada noin 10 euroa per annos ja iso hod dog 8 eurolla. Jäätelöt ja jäähilejuomat olivat 3-4 euron hintaisia. Vettä saattoi lastata omiin pulloihin juottopisteeltä ilman veloitusta.

Rautatie kulkee Adventurelandiin

Labyrintissä

Adventureland

Adventureland

Prinsessa Ruususen linnassa

Adventureland

Paraati

Jardin des Tuileries, Louvre ja Jardin d'Acclimation

Neljäntenä päivänä kävelimme Rue de Rivoli -ostoskatua  Louvrea kohden. Ensimmäisenä vastaan tulee Marie ensimmäisen aukio, joka on todella näyttävä, koska sitä ympäröivät vanhat rakennukset joka puolelta. Sitten voi astua Louvren museon aukiolle, joka on toki myös upea lasipyramideineen. Tästä kun jatkaa riemukaaren suuntaan, pääsee Tuileriesin puistoon, josta löytyy myös leikkipaikka lapsille. Puiston alue suljetaan yhdeksältä. Illalla ihmiset kerääntyvät ihailemaan, kun Louvren museon valot syttyvät.  

Marie ensimmäisen aukio

Marie ensimmäisen aukio

Musée du Louvre

Musée du Louvre

Arc de Triomphe du Carrousel

Jardin des Tuileries

Iltaa odotellessa kävimme metrolla tutustumassa Jardin d'Acclimation -puistoon, jonne pääsee kätevimmin ykköslinjan Les Sablons -asemalta. Alueelle maksaa noin 7 euroa sisään ja se sisältää kolme eri leikkialuetta, tivolilaitteita (jotka maksavat 2,5 €/laite) sekä Louis Vuittonin lahjoittaman taidemuseon, joka on todella näyttävä lasinen rakennus. Jos lapset siis kaipaavat huvittelua, mutta Disneyland ei tunnu mahdolliselta, on Jardin d'Acclimation hyvä vaihtoehto.

Äidin pariisityyli

Sitten palasimme Louvrelle nauttimaan iltapalaa ja kuvaamaan useiden muiden turistien tavoin kaupungin iltavalaistusta.

Saint-Germain-des-Prés

Viimeisenä päivänä kävimme uudestaan Luxembourgin puistossa minun suosikkileikkipaikassani. Sitten äiti lähti vain työntelemään minua Saint-Germain-des-Présin alueelle, joka on täynnä kalliita merkkiliikkeitä. Me törmäsimme siellä kuitenkin Église Saint-Sulpicen katedraaliin, jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Sisällä oli näyttäviä maalauksia. Katedraalin edessä oli antiikkikirjojen markkinat. Minä otin päiväunet rattaissa, kun äiti kiersi markkinoilla. Pariisi tarjoaa siis paljon sille, joka lähtee vain vaeltelemaan ilman sen kummempaa suunnitelmaa.

Miksi siis matkustaa Pariisiin? Pariisin parhaita puolia ovat upeat nähtävyydet ja tunnelma varsinkin auringon laskiessa. Kaupungissa on paljon elämää. Erityisesti muodin ja taiteen ystäville on paljon nähtävää. Metroilla ja RER-junilla on helppo kulkea, kun vain katsoo tarkasti, mihin suuntaan on menossa. Metrojen suunnat on merkitty päätepysäkkien nimien mukaan. RER B -linja haarautui, joten suunnan lisäksi piti katsoa asemalaiturin taululta, millä asemilla saapuva juna pysähtyy. Lisäksi isoilla metroasemilla on useita poistumisteitä, joten välillä äidinkin piti tosissaan miettiä, mistä kannattaa mennä ulos. Monilla metroasemilla ei kuitenkaan ole hissiä, joten rattaita joutuu kantamaan paljon ylös ja alas portaita, metroja kun on monessa eri kerroksessa. Mutta metroilla kulkemiseen tottuu nopeasti.

Ruoka on lisäksi ehdottomasti yksi Pariisin ja Ranskan parhaita puolia. Äiti nautti voidessaan tilata suolaisia ja makeita crepejä, croisantteja ja patonkeja. Itselleni oli vähän vaikeampaa löytää syötävää, koska olen keliaakikko. Kaupoissa ei ollut mitään muuta gluteenitonta kuin riisikakkuja. Söin siis paljon kasviksia ja marjoja välipaloiksi. Ravintoloiden annoksista on helpompi löytää gluteenitonta kuin katumyymälöistä tai kahviloista. McDonaldsissakaan ei ollut gluteenitonta vaihtoehtoa, kuten täällä Suomessa. Hintataso on Suomen tasoa, joten jatkuva välipalojen ostaminen veroittaa matkabudjetista yllättävän ison osan.

Pariisin huonoihin puoliin voi myös lukea sen, että joka paikassa on paljon ihmisiä, koska kaupunki on yksi maailman suosituimmista turistikohteista. Mutta näin toukokuussa ihmismäärä oli vielä kestettävällä tasolla. Ainoastaan Disneylandissä tuntui, että oli liikaa turisteja. Joskus illalla olisi toki myös toivonut, että junassa olisi päässyt istumaan, mutta junat olivat myöhään illalla erityisen täynnä. Joskus pariisilaisten palvelua on myös kuullut moitittavan, mutta pienikin ranskankielentaito auttaa yllättävän paljon tässä asiassa. Jos muistaa tervehtiä ensin Bonjour, saa hyvällä todennäköisyydellä parempaa palvelua.

Mutta tällä erää meidän täytyi sanoa Pariisille Au Revoir! Pariisi on kyllä sellainen kaupunki, josta voi löytää jotakin uutta, vaikka olisi käynyt siellä kymmenen kertaa. Uskon meidän siis vielä joskus palaavan.