sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Jurmala, Latvia 2015

Heinäkuussa olimme päättäneet kokeilla telttailemista, mutta Suomen säät eivät siihen innostaneet. Niinpä äiti ja isä alkoivat tutkia sääkarttoja vähän laajemmin ja niin operaatio "auringon etsintä" alkoi. Matkakohteeksi päätettiin Latvian Jurmala, josta äiti oli kuullut paljon hyvää. Sää näytti sielläkin epävakaiselta, mutta valitettavasti sen pidemmälle ei viikon aikana tuntunut järkevältä ajaa. Lämpötilat olivat kuitenkin kahdenkymmenen paikkeilla ja merivesikin uimakelpoista.

Jurmala on tunnettu puutaloarkkitehtuuristaan ja rannastaan

Matkustimme Tallinnaan edullisemmalla iltalautalla. Viking linen autopaketti osoittautui hintavertailussa kaikista edullisimmaksi lautaksi; meno-paluu neljälle hengelle ja autolle maksoi 106 euroa. Laiva oli XPRS, jossa on mukavia ravintoloita, hyvän kokoinen leikkialue ja lapsille järjestettyä ohjelmaa. Minä kävin nukketeatterissa ja sitten discossa. Olin hartaasti odottanut laivalle pääsyä ja minulla oli valtavan hauskaa.

Saavuimme Tallinnaan puolen yön aikaan, mutta jaksoin päiväunien voimalla valvoa siihen asti. Ensimmäinen ja viimeinen yö oli tarkoitus viettää hotellissa ja muut yöt teltassa. Ensimmäinen yö oli varattu Pirita Spa -hotellista. Hotellissa oli ystävällinen palvelu, erinomainen aamupala ja kaunis merinäköala huoneesta. Muuta positiivista hotellissa ei sitten ollutkaan. Hotelli oli suuri, betoninen, huone nukkavieru emmekä löytäneet kylpylästä kuin yhden pitkänmatkanuintialtaan.

Näkymä hotellihuoneestamme

Jatkoimme siis aamulla pikaisesti matkaa. Mitä etelämmäksi pääsimme pitkin Via Balticaa, sitä paremmaksi sää muuttui. Matkantekoon meni kuitenkin yllättävän kauan aikaa tietöiden ja raskaan liikenteen takia. Pysähdyimme aina kun minua tai viisikuukautista siskoani alkoi tuskastuttamaan. Pysähdysten kanssa matkaan Tallinnasta Jurmalaan meni noin kuusi tuntia. Kiva pysähdyspaikka oli esimerkiksi pieni kylä heti Latvian rajanylityspaikan jälkeen. Löysimme ravintolan, jossa herkullinen täytetty kanafilee, ranskalaiset ja kolme lisukesalaattia maksoivat 4,50. Ravintolan vieressä oli pieni leikkipuisto, mikä oli minulle mieleen.

Matkalla näimme paljon peltoja.

Isä ja äiti olivat kotona katsoneet internetistä muutaman leirintäaluevaihtoehdon Jurmalasta. Vaatimuksena meillä oli telttailumahdollisuus ja keittolevy, jotta äiti voisi keittää tuttipullot kerran päivässä. Isoimmat olivat Kempings Jurmala ja Nemo Camping. Näistä jälkimmäisessä oli keittolevy. Sinne päästyämme huomasimme kuitenkin nopeasti, että leirintäalue oli jo kauan sitten nähnyt parhaat päivänsä. Äiti oli huolissaan veden puhtaudesta eikä halunnut käyttää suihkua. Nukuimme kuitenkin sen yön siellä.

Nemo Camping

Seuraavana päivänä lähdimme katsomaan toista leirintäaluetta, jota oli erään paikallisen mukaan ylläpidetty paremmin. Sen nimi oli Jurmalas Kempings. Alue sijaitsi joen rannalla, se oli pienempi ja hyvin hoidettu. Omistaja vakuutti veden olevan puhdasta, joten se kelpasi peseytymiseen. Juomavedeksi käytimme kuitenkin pullotettua vettä. Lisämaksusta oli tarjolla myös keittolevy. Suihku oli myös lisämaksusta. Muuten leirintäalue oli samanhintainen kuin edellämainitut: telttapaikka 6 €, autopaikka 5 €, yöpyvä aikuinen 5 €, keittolevy 3 €, suihku 3 €. Pidimme paikasta niin paljon, että jäimme sinne loppuloman ajaksi. Koko perhe nukkui sikeästi yöt, koska teltassa ei ollut liian kylmä eikä liian kuuma. Meillä oli mukana paksut patjat ja makuupussit. Aamu- ja iltapalat söimme teltassa, muut ateriat kaupungilla, vaikka leirintäalueella olisikin ollut grillausmahdollisuus.





Rikkaiden lomakohteenakin tunnettu Jurmala on kuuluisa puutaloarkkitehtuuristaan ja pitkästä hiekkarannastaan. Arkkitehtuurista kiinnostunut äitini oli Jurmalan taloista haltioissaan. Puuverhousta oli käytetty myös tyylikkäästi kerrostaloissa. Joukossa oli lisäksi useita arvokkaan näköisiä kivitaloja. Jurmalan kaduilla kävellessä riitti siis ihasteltavaa! Seuraavassa muutamia äitini kävelylenkeillään kuvaamia taloja:

Taloissa oli tyypillisesti torni ja koristeelliset ikkunat

Tässä moderni talo, jossa kuitenkin samat perinteiset elementit

"Kotini on linnani"

Tyylikäs kivitalo

Autiotaloja oli siellä täällä


Juras Ielan varrella olivat arvokkaimmat kiinteistöt. Siltä erkani myös usea rannalle vievä tie. Rannalla oli minulle leikkipaikkoja ja kahviloita, joissa saattoi katsoa piirrettyjä. Ranta oli uskomattoman pitkä ja hiekka silkkisen pehmeää. Sää suosi meitä muutamana päivänä ja pääsimme rantaelämän makuun. Äiti ja isä kävivät vuorotellen lenkillä rannalla meidän nukkuessa päiväunia.





Joku oli piirtänyt Twilightin hiekkaan!

Jurmalan päänähtävyyksiä ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, kuten nykyään hotellina ja ravintolana toimiva Pegasa Pils, Dzintarin konserttisali, hotelli Eiropa, Aspazijan talo ja entinen E. Receneen uimalaitos (kirjoituksen ensimmäinen kuva). Pegasa Pilsissä ja Aspazijan talossa kävimme sisälläkin. Pegasa Pilsissä söimme hyvän lounaan, mausteista lihakeittoa. Pihalla oli minulle leikkipaikkakin! Aspazija oli latvialainen merkittävä runoilija ja kääntäjä. Hänen kotinsa on nyt museona, johon on ilmainen sisäänpääsy. Pääsin äidin mukaan opastetulle kierrokselle!

Hotelli Eiropa

Aspazijan talo

Pegasa Pils

Dzintarin konserttitalo

Hintataso Jurmalassa oli korkeampi kuin muualla Latviassa, mutta kyllä sieltäkin löytyi edullisia ruokapaikkoja. Suosikkimme oli rautatieaseman lähettyvillä osoitteessa Baznicas Iela 12/14 sijaitseva Bistro. Siellä ruoat oli hinnoiteltu kuin meillä kaupan tuoretorilla. Annoksensa sai siis koota itse mieleisekseen. Kymmenellä eurolla sai jo useamman pääruoan ja ruokajuomat. Kaikkialla Latviassa, missä ruokailimme, ruoka oli erinomaista.

Juras Iela on hintava katu



Jurmala osoittautui siis oikein hyväksi kohteeksi viikon telttalomallemme. Siellä on helppo keksiä tekemistä lämpimällä säällä upean rannan ansiosta. Jurmalan varsinainen keskusta on aika pieni, mutta siellä on kävelykatu, jonka varrella on kauniita puutaloja sekä paljon ravintoloita ja kahviloita. Keskustan puistossa ja konserttisalissa järjestetään usein konsertteja. Mekin söimme eräänä iltana puistossa paninit erästä naisartistia kuunnellen. Jurmala on myös tunnettu kylpylöistään. Siellä sijaitseekin Koillis-Euroopan suurin sisä- ja ulkotiloissa toimiva vesipuisto Livu Akvaparks. Se oli muutaman minuutin matkan päässä leirintäalueeltamme, joten sadepäivinä kävimme siellä. Siellä oli sisätiloissakin riittävästi tekemistä useaksi tunniksi. Spa-puolella oli erilaisia porealtaita ja saunoja. Kylpylän puolella olivat ainakin merimieslaiva, villivirta ja aaltoallas.

Rautatieasema

Kävelykatu

Livu Akvaparks

Jurmalasta on noin puolen tunnin matka Riikaan. Yhtenä sadepäivänä lähdimme ajamaan sinne, mutta huomasimme matkan varrella valtavan Spice Lido -ostoskeskuksen ja päätimme pysähtyä siihen. Siellä oli paljon kansainvälisiä merkkivaateliikkeitä. Minäkin sain uuden mekon! Sitten jatkoimme ravintolaan, jota olivat aikaisemmat matkailijat suositelleet. Lido-ketjuravintolan kolmekerroksinen ravintolakompleksi sijaitsee noin 4 km Riikan keskustasta ja sen yhteydessä on lastenhoitopalvelu sekä pieni huvipuisto. Me valitsimme ruokamme bistro-kerroksesta. Siellä oli kanatiski, kalatiski, lihatiski, salaattitiski ja jälkiruokatiski. Kaikki näytti huippuherkulliselta! Siitä oli vaikea valita, mutta minä otin turvallisesti pasta bolognesen ja äiti kuorrutetun kanafileen, kasviksia ja jälkiruokajugurtin. Koko kokonaisuus 10 euroa. Huvipuistoon emme ehtineet, kun halusimme vielä nähdä Riikaa.

Spice Lidossa

Lido-ravintola

Bistro sopii perheille, ylempi ravintola rauhallisempaan ruokailuun

Siitä valitsemaan!

Riika oli yllättävän iso kaupunki ja sen ympärillä olevat liittymäkiemurat aiheuttivat äidille ja isälle aikamoista päänvaivaa. Riikaan päästyämme saimme auton kuitenkin hyvälle paikalle Pietarinkirkon lähelle. Tämä Riikan osa on todella kaunista, mutta huonon sään vuoksi kävimme vain Pietarinkirkossa ja läheisessä kahvilassa. Sitten äiti kävi Stockmannilla ostamassa äidinmaidonkorviketta, koska hän ei ollut löytänyt sitä Jurmalasta. Latviassa vauvanruoissa oli muutenkin huonompi valikoima kuin Suomessa ja ruokapurkit olivat tuplasti kalliimpia. Mutta Stockmannilla oli parempi valikoima tuotteita!

Riikan kaduilla



Näkymä Pietarinkirkon tornista



Sitten olikin kotiinpaluun aika. Pysähdyimme matkallamme taas useita kertoja. Ensimmäinen pysähdys oli noin 77 km päässä Pärnusta, koska pienessä kylässä oli markkinat. Kiertelimme ja jaloittelimme hetken. Ostimme auton, jossa istui keltatukkainen tyttö. Ihan niin kuin minä! Sitten jatkoimme matkaa Pärnuun, missä olemme ennenkin käyneet. Söimme herkulliset ateriat Buffalo Bar & grill -ravintolassa Munga-kadulla. Viereisessä puistossa sattui juuri soittamaan orkesteri klassikkosävelmiä. Vietimme myös vähän aikaa rannalla, jossa oli pomppulinnoja, trampoliineja ja leikkitelineitä. Sitten nukutti taas autossa!




Pärnun rannalla

Viimeiseksi yöksi olimme varanneet questhouse-tyyppisen majoituksen noin 10 km Tallinnan satamasta. Huone oli vanhahko mutta hyvin varusteltu; siellä oli oma kylpyhuone, mikroaaltouuni, vedenkeitin ja jääkaappi. Ilmainen pysäköinti kuului 45 € huoneen hintaan. Suomea puhuva emäntä oli ystävällinen, mutta aika hämmingissä, kun toinenkin vieras tuli kirjautumaan sisään samaan aikaan! Kokonaisuudessaan teltassa nukuttujen öiden jälkeen ihana kokemus, vaikka tykkäsin kyllä teltastakin. Seuraavana aamuna pääsin taas laivaan ja voitin bingossa ensimmäisen palkinnon!


Questhouse Lepido

Hyvästi Baltia!